Tietoa retkikohteesta

Huom!
Stora Halsön saaressa on meneillään rakennustyöt. Rakennustyöt eivät estä alueen käyttöä mutta haittaavat ajoittain veneilijöiden kiinnittymistä laituriin.

Kopparnäs-Störsvikin virkistys- ja luonnonsuojelualue koostuu kahdesta osasta: Inkoon puolella sijaitsevasta Kopparnäsistä ja Siuntion Störsvikistä. Alueella on sekä Uuvin että Metsähallituksen hallinnoimia osia, joita hoidetaan yhtenäisenä aluekokonaisuutena – kaiken kaikkiaan lähes 800 hehtaaria maata ja yli 15 km rakentamatonta rantaviivaa!

Kopparnäs-Störsvikissä on aivan rannan tuntumassa useita taukopaikkoja, joilla on tulentekomahdollisuus. Hienoimmat näkymät merelle avautuvat korkealta Rävbergetin laelta, ja matalammalta Berguddenin näköalapaikalta. Niiden välinen kallioalue sopii hyvin kävelyyn ja merimaisemien ihailuun.

Alueella ei toistaiseksi ole juurikaan merkittyjä reittejä. Manneralueen kaakkoisimmassa kulmassa sijaitsevan Klobbackan niemen ympäri kulkee merkitty reitti. Klobbackan kierros kulkee avokallioilla ja metsäpolulla, joka on ajoittain juurakkoista ja kivistä. Kierroksen lähtö- ja päätöspiste ovat Klobbackantien päässä olevan satama-alueen eteläreunalla. Pituus lenkille tuosta alkupisteestä on 2,7 km ja Rävbergetin pysäköintialueelta vajaa 4 km. Reitti on merkitty oransseilla merkeillä ja joillakin avokallio-osuuksilla terästolpilla. Kostealla säällä kallio-osuudet ovat liukkaita.

Kopparnäs-Störsvikin laaja alue sopii erityisen hyvin tutustuttavaksi pyörällä. Alueen hiekkateiden lisäksi helppoa ajettavaa on esimerkiksi Östervikenin ja Sandfjärdenin välinen rantareitti, joka on suurelta osin kovapohjaista polkua. Hieman alle 2 km mittaisen reitin varrelle osuu kaksi pientä kallioaluetta. Myös reitti Störsvikin puolen puhdistamon pysäköintipaikalta Sandvikeniin sopii helppoon maastopyöräilyyn. Koko Störsvikin rantapolun kiertäminen taas tarjoaa haastetta kokeneemmille ajajille.

Laajan manneralueen lisäksi virkistysalueeseen kuuluu useita saaria, joihin veneilijä tai meloja voi tutustua. Stora Halsö on Kopparnäsin alueen suurin saari, jonka pohjoispäässä on laituri, poijuja ja kiinnitysrenkaita. Veden syvyys laiturissa on n. 1,5 m. Laiturin läheltä löytyvät tulipaikka ja käymälä. Saaressa on myös pieni itsepalveluperiaatteella toimiva sauna. Alueen muilla saarilla ei ole palveluita, mutta ne soveltuvat mainiosti omatoimiseen retkeilyyn. Alkukesällä on kuitenkin tärkeää olla häiritsemättä pesiviä lintuja, jotka viihtyvät alueella hyvin.

Kopparnäsissa, sisämaan kallioalueilla pesii touko-kesäkuussa harvinainen ja suojeltu kangaskiuru, minkä vuoksi on erityisen tärkeää pitää koirat kytkettyinä.

Kvarnträskin luonnonsuojelualueella on kiellettyä telttailla ja leiriytyä. Kvarnträskin luonnonsuojelualueen vesialueella on kiellettyä liikkua 15.4.-15.7. välisenä aikana.

Sandfjärdenin aluetta kehitettiin SANKA-hankkeen myötä. Alueella on nyt mm. esteetön tulipaikka ja käymälä. Lisää tietoa SANKA-hankkeesta

Alueen tiet ja pysäköintialueet aurataan talvisin. Polttopuuhuolto toimii myös talvisin.

Esteettömyys

Berguddenin näköalapaikka sopii hyvin myös liikuntarajoitteisille, sillä reitti on aivan rantaan saakka tasainen. Berguddenin pysäköintipaikan läheltä löytyy myös esteetön käymälä.

Sandfjärdenin ranta-alueella on esteettöminä palveluina tulipaikka, kaksi katosta, puuvaja ja käymälä.

Lisätietoa

Kopparnäs-Störsvikin alueella on värikäs ja kiehtova historia. Aikoinaan suuresta kauppaomenatarhastaan tunnetun Kopparnäsin kartanon vanhoista rakennuksista ja torpista on vain kivijalat näkyvissä. Sotien jälkeen, Neuvostoliiton vuokra-aikana manneralue paloi lähes kokonaan. Störsvikin puoli sen sijaan säästyi, ja siellä metsä onkin huomattavasti vanhempaa. Menneistä ajoista muistuttavat myös kallioiden pronssikautiset hautaröykkiöt.

Imatran Voima osti 1960-luvun lopussa Kopparnäsin, jota suunniteltiin ydinvoimalan rakennuspaikaksi. Hanke kariutui, mutta aluetta käytettiin mm. energiayhtiön koulutus- ja tutkimustarkoituksiin sekä henkilökunnan virkistykseen. Eteläisillä kallioilla on testattu tuulivoimaloita, joiden perustukset ovat vieläkin nähtävillä. Alueella on myös kasvatettu energiapajua, joka tehokkaana leviäjänä aiheuttaa nykyään harmaita hiuksia alueen hoitajille.

Kopparnäsin ja Störsvikin alueet siirtyivät Uuvin ja Metsähallituksen hallintaan vuosina 2003 ja 2009. Siitä asti ne ovat yleisenä virkistysalueena palvelleet kaikkia merenrantaluonnon ystäviä, minkä merkitys on kasvanut aina vain suuremmaksi rakentamattoman rantaviivan käydessä Uudellamaalla yhä harvinaisemmaksi.

Aluetta kehitetään parhaillaan, ja tulevina vuosina se tulee muuttumaan yhä paremmin ja monipuolisemmin erilaisia käyttäjiä palvelevaksi ulkoilualueeksi – yhdeksi Uudenmaan merellisistä kärkikohteista.