Alueen pinta-ala
manner 721 hehtaaria, saaret 67 hehtaaria, vesialue 1497 hehtaaria (kokonaisuus koostuu Uuvin ja Metsähallituksen alueista)
Merikarttasarja
B 630
Osoite
Kopparnäsintie 432, 10160 Degerby
Palvelut
infotauluja, pysäköintipaikkoja, keittokatoksia, käymälöitä, sauna, kaivo, lintutorni, kiinnitysrenkaita, kiinnityspoijuja, venelaitureita, tulipaikkoja
Saapumisohje
Pysäköintialueiden osoitteita:
Råbergintie 242, 10160 Inkoo;
Råbergintie 22, 10160 Inkoo (kohdalla olevasta risteyksestä käännytään ja ajetaan pienen tien päähän);
Kopparnäsintie 550, 10160 Inkoo;
Kalastajatorpantie 39, 10160 Inkoo;
Kallioniemi 21, 10160 Inkoo;
Kopparnäsintie 663, 10160 Inkoo;
Klobbackantie 25, 10160 Inkoo;
Kolaholmen 100, 02580 Siuntio
Kopparnäs-Störsvik on ainutlaatuisen suuri yhtenäinen merenranta-alue Inkoon ja Siuntion rajalla. Alue on yhdistelmä upeita kalliorantoja, arvokasta saaristoluontoa, kauniita maisemia ja värikästä historiaa. Helppo pääsy rannan tyrskyjen ääreen, muuttolintujen tarkkailu, seikkaileminen saarissa, viilettäminen kallioilla polkujuoksun merkeissä, alueen haltuun ottaminen pyörän selässä tai omasta rauhasta nauttiminen metsän siimeksessä – kaikki nuo ja lukuisat muut tavat nauttia ulkoilmasta onnistuvat Kopparnäs-Störsvikissä.
Kopparnäsiä leimaavat sekä rannassa että sisämaassa hienot kalliot, joilta avautuu näköala merelle ja saaristoon. Kallioalueiden lomassa on metsää, niittyä, suota sekä peltoja. Störsvik on puolestaan luontokeidas, jonka ranta-alueet vaihtelevat laakeista kallioista jyrkänteisiin ja tervaleppälehdoista hiekkarantoihin. Störsvikin sisäosien vanhat metsät, Kvarnträsk-järvi ympäristöineen sekä alueen rehevimmät rantametsät ja -niityt muodostavat Etelä-Suomessa harvinaisen, arvokkaan luonnonsuojelu- ja virkistysaluekokonaisuuden.
Tulenteko on sallittu ainoastaan karttaan merkityillä tulipaikoilla. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kokonaan kielletty.
Kvarnträskiä ympäröivällä luonnonsuojelualueella telttailu on kielletty.
Koirat ja muut lemmikit on pidettävä kytkettyinä.
Saapumisohje
Pysäköintialueiden osoitteita:
Råbergintie 242, 10160 Inkoo;
Råbergintie 22, 10160 Inkoo (kohdalla olevasta risteyksestä käännytään ja ajetaan pienen tien päähän);
Kopparnäsintie 550, 10160 Inkoo;
Kalastajatorpantie 39, 10160 Inkoo;
Kallioniemi 21, 10160 Inkoo;
Kopparnäsintie 663, 10160 Inkoo;
Klobbackantie 25, 10160 Inkoo;
Kolaholmen 100, 02580 Siuntio
Kopparnäs-Störsvik on ainutlaatuisen suuri yhtenäinen merenranta-alue Inkoon ja Siuntion rajalla. Alue on yhdistelmä upeita kalliorantoja, arvokasta saaristoluontoa, kauniita maisemia ja värikästä historiaa. Helppo pääsy rannan tyrskyjen ääreen, muuttolintujen tarkkailu, seikkaileminen saarissa, viilettäminen kallioilla polkujuoksun merkeissä, alueen haltuun ottaminen pyörän selässä tai omasta rauhasta nauttiminen metsän siimeksessä – kaikki nuo ja lukuisat muut tavat nauttia ulkoilmasta onnistuvat Kopparnäs-Störsvikissä.
Kopparnäsiä leimaavat sekä rannassa että sisämaassa hienot kalliot, joilta avautuu näköala merelle ja saaristoon. Kallioalueiden lomassa on metsää, niittyä, suota sekä peltoja. Störsvik on puolestaan luontokeidas, jonka ranta-alueet vaihtelevat laakeista kallioista jyrkänteisiin ja tervaleppälehdoista hiekkarantoihin. Störsvikin sisäosien vanhat metsät, Kvarnträsk-järvi ympäristöineen sekä alueen rehevimmät rantametsät ja -niityt muodostavat Etelä-Suomessa harvinaisen, arvokkaan luonnonsuojelu- ja virkistysaluekokonaisuuden.
Tietoa retkikohteesta
Huom! Kopparnäs-Störsvikin reittien teko on kesken. Alueella on merkitsemättömiä reittejä, jotka ovat keskeneräisiä.
Kopparnäs-Störsvikin virkistys- ja luonnonsuojelualue koostuu kahdesta osasta: Inkoon puolella sijaitsevasta Kopparnäsistä ja Siuntion Störsvikistä. Alueella on sekä Uuvin että Metsähallituksen hallinnoimia osia, joita hoidetaan yhtenäisenä aluekokonaisuutena – kaiken kaikkiaan lähes 800 hehtaaria maata ja yli 15 km rakentamatonta rantaviivaa!
Kopparnäs-Störsvikissä on aivan rannan tuntumassa useita taukopaikkoja, joilla on tulentekomahdollisuus. Hienoimmat näkymät merelle avautuvat korkealta Rävbergetin laelta, ja matalammalta Berguddenin näköalapaikalta. Niiden välinen kallioalue sopii hyvin kävelyyn ja merimaisemien ihailuun.
Laajan manneralueen lisäksi virkistysalueeseen kuuluu useita saaria, joihin veneilijä tai meloja voi tutustua. Stora Halsö on Kopparnäsin alueen suurin saari, jonka pohjoispäässä on laituri, poijuja ja kiinnitysrenkaita. Veden syvyys laiturissa on n. 1,5 m. Laiturin läheltä löytyvät tulipaikat katoksineen ja käymälä. Saaressa on myös pieni itsepalveluperiaatteella toimiva sauna. Tutustu Uuvin saunasääntöihin. Alueen muilla saarilla ei ole palveluita, mutta ne soveltuvat mainiosti omatoimiseen retkeilyyn. Alkukesällä on kuitenkin tärkeää olla häiritsemättä pesiviä lintuja, jotka viihtyvät alueella hyvin.
Kopparnäsissa, sisämaan kallioalueilla pesii touko-kesäkuussa harvinainen ja suojeltu kangaskiuru, minkä vuoksi on erityisen tärkeää pitää koirat kytkettyinä.
Kvarnträskin luonnonsuojelualueella on kiellettyä telttailla ja leiriytyä. Kvarnträskin luonnonsuojelualueen vesialueella on kiellettyä liikkua 15.4.-15.7. välisenä aikana.
Alueen tiet ja pysäköintialueet aurataan talvisin. Polttopuuhuolto toimii myös talvisin.
Alueen kartta kuvana.
Reitit
Kopparnäs-Störsvikin reiteillä kulkemista ohjaavat reitinnimi- ja paikannimiviitat risteyksissä sekä oranssit reittimerkit. Lisäksi alueella on keskeneräisiä reittejä, joista puuttuu viittoja/reittimerkkejä/rakenteita. Valmiit reitit on merkitty tämän sivun karttaan. Huom! Erillisessä ladattavassa aluekartassa on kaksi reittiä, jotka eivät ole vielä valmiita maastossa.
Kaikki Kopprnäs-Störsvikin reitit ovat monikäyttöreittejä ja niitä voi kulkea niin jalkaisin kuin pyörällä. Huomioithan siis muut käyttäjät omalla käytökselläsi.
Klobbackankierros 2,7 km
Manneralueen kaakkoisimmassa kulmassa sijaitsevan Klobbackan niemen ympäri kulkee merkitty reitti. Klobbackan kierros kulkee avokallioilla ja metsäpolulla, joka on ajoittain juurakkoista ja kivistä. Kierroksen lähtö- ja päätöspiste ovat Klobbackantien päässä olevan satama-alueen eteläreunalla. Lenkin pituus tuosta alkupisteestä on 2,7 km ja Rävbergetin pysäköintialueelta vajaa 4 km. Reitti on merkitty oransseilla merkeillä ja joillakin avokallio-osuuksilla terästolpilla. Kostealla säällä kallio-osuudet ovat liukkaita.
Brändöskatans bulevard 2,9 km
Brändöskatans bulevard -rengasreitti (2,9 km). Reitti alkaa ja päättyy Sandfjärdenin hiekkarannalta. Reitti kulkee merenrannan leveähköä ja tasaista ”bulevardia” pitkin Brändöskatanille, jonka jälkeen se sukeltaa metsään ja kallioille. Metsässä ja kalliolla reitin luonne muuttuu polkumaiseksi, ja kävijä nousee Långmossabergetille ihastelemaan edessään aukeavaa merimaisemaa. Brändöskatans bulevard on merkitty metsä- ja kallio-osuuksilla oransseilla merkeillä puihin tai kallioon. Kostealla säällä kallio-osuudet ovat liukkaita.
Råbergets runda 4,3 km
Råbergets runda on rengasreitti, joka alkaa ja päättyy Sandfjärdenin hiekkarannalle. Kopparnäsin korkeimmalle kohdalle kipuava reitti kulkee niin avokallioilla, metsässä kuin sorastetulla polulla. Reitti on ajoittain kivikkoinen ja juurakkoinen ja sillä on korkeuseroja. Råbergetin päältä avautuu avara maisema merelle Kopparnäsin edustan saaristoon. Reitti on merkitty metsä- ja kallio-osuuksilla oransseilla merkeillä puihin tai kallioon. Kostealla säällä kallio-osuudet ovat liukkaita.
Rävbergetin reippailu 1,6 km
Reitinteko on kesken.
Kopparnäs kustrutt 4,0 km
Reitinteko on kesken.
Pyöräily
Kopparnäs-Störsvikin laaja alue sopii erityisen hyvin tutustuttavaksi pyörällä. Alueen hiekkateiden lisäksi helppoa ajettavaa on esimerkiksi Östervikenin ja Sandfjärdenin välinen rantareitti, joka on suurelta osin kovapohjaista polkua. Huomioithan, että reitti on myös kävlijöille, joten pidä vauhti maltillisena. Hieman alle 2 km mittaisen reitin varrelle osuu kaksi pientä kallioaluetta. Myös reitti Störsvikin puolen puhdistamon pysäköintipaikalta Sandvikeniin sopii helppoon maastopyöräilyyn. Muut Kopparnäs-Störsvikin reitit taas tarjoavat haastetta kokeneemmille ajajille.
Kaikki Kopprnäs-Störsvikin reitit ovat monikäyttöreittejä ja niitä voi kulkea niin jalkaisin kuin pyörällä. Reittejä pyöräiltäessä tulee ottaa huomioon muut käyttäjät ja sovittaa nopeutensa sen mukaisesti. Ehkäise maaston kulumista pysymällä polulla, vaikka se olisi kostea tai mutainen. Älä aja kallioilla tai muuallakaan jäkälien tai sammalten päältä.
Esteettömyys
Berguddenin näköalapaikka sopii hyvin myös liikuntarajoitteisille, sillä reitti on aivan rantaan saakka tasainen ja rannassa on esteetän maiseman katselupaikka. Berguddenin pysäköintipaikan läheltä löytyy myös esteettömät katokset tulipaikkoineen sekä kuivakäymälä.
Sandfjärdenin ranta-alueella on esteettöminä palveluina tulipaikka, kaksi katosta, puuvaja ja käymälä. Ranta on tasainen mutta pysäköintipaikalta rantaan tultaessa on pieni alamäki. Ranta-alue on sorastettu mutta osittain myös hiekkainen.
Klobbackantien ja Sandfjärdenin välinen rantareitti on helppokulkuinen, noin metrin leveä kivituhkalla päällystetty reitti, jolla ei ole juurikaan korkeuseroja. Reitti kulkee kahdessa kohdassa hieman epätasaisten kallioalueiden ylitse.
Lisätietoa
Kopparnäs-Störsvikin alueella on värikäs ja kiehtova historia. Aikoinaan suuresta kauppaomenatarhastaan tunnetun Kopparnäsin kartanon vanhoista rakennuksista ja torpista on vain kivijalat näkyvissä. Sotien jälkeen, Neuvostoliiton vuokra-aikana manneralue paloi lähes kokonaan. Störsvikin puoli sen sijaan säästyi, ja siellä metsä onkin huomattavasti vanhempaa. Menneistä ajoista muistuttavat myös kallioiden pronssikautiset hautaröykkiöt.
Imatran Voima osti 1960-luvun lopussa Kopparnäsin, jota suunniteltiin ydinvoimalan rakennuspaikaksi. Hanke kariutui, mutta aluetta käytettiin mm. energiayhtiön koulutus- ja tutkimustarkoituksiin sekä henkilökunnan virkistykseen. Eteläisillä kallioilla on testattu tuulivoimaloita, joiden perustukset ovat vieläkin nähtävillä. Alueella on myös kasvatettu energiapajua, joka tehokkaana leviäjänä aiheuttaa nykyään harmaita hiuksia alueen hoitajille.
Kopparnäsin ja Störsvikin alueet siirtyivät Uuvin ja Metsähallituksen hallintaan vuosina 2003 ja 2009. Siitä asti ne ovat yleisenä virkistysalueena palvelleet kaikkia merenrantaluonnon ystäviä, minkä merkitys on kasvanut aina vain suuremmaksi rakentamattoman rantaviivan käydessä Uudellamaalla yhä harvinaisemmaksi.
Aluetta kehitetään parhaillaan, ja tulevina vuosina se muuttuu yhä paremmin ja monipuolisemmin erilaisia käyttäjiä palvelevaksi ulkoilualueeksi – yhdeksi Uudenmaan merellisistä kärkikohteista.
