Alueen pinta-ala
40 hehtaaria, vesialue 42 hehtaaria
Merikarttasarja
B 629
Osoite
Kirkkonummi
Palvelut
infotaulu, tulipaikka, keittokatos, käymälöitä, lintutorni, laituri, kiinnitysrenkaita, kiinnityspoijuja
Stora Brändö on veneilevän luontoharrastajan suosikkikohde. Se sijaitsee Porkkalaniemen itäpuolella aivan mantereen tuntumassa ja koostuu pääsaaresta sekä siitä etelään sijaitsevasta Brändökobbenista ympäröivine luotoineen. Monelle lähiseudun veneilijälle ja melojalle Stora Brändö on juuri se saari, minne tehdään kevään ensimmäinen meriretki. Itärannan tulipaikan äärellä avautuvat laakeat, jääkauden muovaamat silokalliot, jotka houkuttelevat auringossa lekotteluun. Matalilta kallioilta on helppo pulahtaa uimaan. Lintutornista voi katsella merimaisemia ja tarkkailla saaren eteläosan suojelualueen rannalla ja luodoilla pesiviä lintuja.
Monimuotoisiin metsiin pääsee parhaiten tutustumaan saaren ympäri kiertävää polkua pitkin. Saaren keskiosassa polku kulkee vanhan korpikuusikon läpi, ja yhtäkkiä eteen avautuu kumpuilevista karhunsammalmättäistä muodostunut syvänvihreä suo, kuin Stora Brändön arvokas jalokivi.
Tulenteko on sallittu ainoastaan erikseen osoitetuilla rakennetuilla tulipaikoilla. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kokonaan kielletty.
Koirat ja muut lemmikit on pidettävä kytkettyinä.
Stora Brändö on veneilevän luontoharrastajan suosikkikohde. Se sijaitsee Porkkalaniemen itäpuolella aivan mantereen tuntumassa ja koostuu pääsaaresta sekä siitä etelään sijaitsevasta Brändökobbenista ympäröivine luotoineen. Monelle lähiseudun veneilijälle ja melojalle Stora Brändö on juuri se saari, minne tehdään kevään ensimmäinen meriretki. Itärannan tulipaikan äärellä avautuvat laakeat, jääkauden muovaamat silokalliot, jotka houkuttelevat auringossa lekotteluun. Matalilta kallioilta on helppo pulahtaa uimaan. Lintutornista voi katsella merimaisemia ja tarkkailla saaren eteläosan suojelualueen rannalla ja luodoilla pesiviä lintuja.
Monimuotoisiin metsiin pääsee parhaiten tutustumaan saaren ympäri kiertävää polkua pitkin. Saaren keskiosassa polku kulkee vanhan korpikuusikon läpi, ja yhtäkkiä eteen avautuu kumpuilevista karhunsammalmättäistä muodostunut syvänvihreä suo, kuin Stora Brändön arvokas jalokivi.
Tietoa retkikohteesta
HUOM! Stora Brändön laituri on siirtynyt paikoiltaan. Noudatathan erityistä varovaisuutta kiinnittäytyessäsi laituriin.
Porkkalaniemen itäpuolella sijaitsevan saaren vierestä kulkee merkitty 1,2 metriä syvä veneväylä. Etelä- ja itäosan vedet ovat matalia ja karikkoisia, mutta pääsaaren länsirannalla on jylhiä kallioita, joiden edustalla vesi on syvää, ja näillä kohdin onkin sopiviin rantautumispaikkoihin asennettu kiinnitysrenkaita. Saaren itäpuolella on vallitsevilta tuulilta suojassa oleva lahti tukevine betoniponttonilaitureineen ja kiinnityspoijuineen. Hyvinä jäätalvina saaren tulipaikoille voi etsiytyä hiihtäen tai luistellen.
Stora Brändö tulee parhaiten tutuksi tekemällä patikointikierros saaren ympäri kiertävällä polulla. Eteläosassa reitti vie korkealla kalliolla sijaitsevalle lintutornille. Aivan lintutornin alapuolelta alkaa linnustonsuojelualue, johon kuuluvat Stora Brändön eteläreuna sekä sen edustan luodot. Tälle alueelle maihinnousu on kielletty lintujen pesimäaikana (1.4.-31.7.), mutta sinne avautuu hyvät näkymät lintutornista.
Esteettömyys
Stora Brändössä ei ole esteettömiä palveluita. Alueella on korkeuseroja, polut ovat kapeita ja juurakkoisia, ja niillä on liukkaita kallio-osuuksia.
Lisätietoa
Stora Brändön saariryhmä kuului Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1944–1956 vuokrattuun Porkkalan vuokra-alueeseen. Alueiden palautusten jälkeen oli tavallista, että vuokra-alueiden rakennukset hävitettiin, mutta Stora Brändöllä ei tiettävästi ole pitkään aikaan ennen sotiakaan ollut rakennuksia.
Saaren pohjoisrannan tuntumasta löytyy kuitenkin jäänteitä kalastajan asumuksesta sekä saaristolaisesta kulttuurimaisemasta vanhoine puutarhakasveineen. Pihaympäristö avoimine niittyineen käy mitä mainioimmin telttayöpymiseen. Kesäisin keto-orvokit koristavat violettina kukkamattoina vanhaa pihaa. Vaikka saarella ei enää pitkään aikaan olekaan asunut ketään, pieniä merkkejä sen historiasta on edelleen nähtävissä siellä täällä.