Teksti: Silva Sallamaa & Sini Veuro / Uuvi

Aina tilaisuuden tullen on hyvä sovittaa vähän omien palveluiden testaamista työpäivään! Näin sanoo erityissuunnittelija Minttu Perttula iloisesti saapuessaan Keskuspuistoa halkovaa uutta maastopyöräreittiä pitkin Haltialan kotieläntilalle. Elokuisen iltapäivän tunnelma on lämpimän leppoisa, kun istahdamme voisilmäpullien kanssa kahvilan puutarhaan, omenapuiden alle keskustelemaan Helsingin kaupungin osallistuvasta budjetoinnista sekä ulkoilusta ja liikunnasta.

Minttu työskentelee Helsingin kaupungin Kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden tuoreessa Liikkumisen edistäminen -yksikössä, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja liikkumattomuuden haasteisiin. Esteet ihmisten liikkeelle lähtemiseen ovat moninaisia, ja strategisen yksikön pyrkimyksenä on ymmärtää ja taklata niitä laaja-alaisesti. Mukana on liikunnan lisäksi myös sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijoita. Mintun tontille kuuluu ulkoiluun, luontoliikuntaan sekä merellisyyteen liittyvien palveluiden saaminen paremmin kaupunkilaisten käytettäviksi.

Osallistuvan budjetoinnin OmaStadi

Helsinki on edelläkävijä osallistuvassa budjetoinnissa, ja sen OmaStadi-ohjelmaan käy tutustumassa vieraita ympäri maailmaa. Osallistuva budjetointi on Minttu Perttulan mukaan ketterä, kehittyvä ja kekseliäs instrumentti kaupunkilaisten toiveiden toteuttamiseen ja osallisuuden lisäämiseen.

Osallistuvaa budjetointia on tehty OmaStadin merkeissä vuodesta 2018, ja alkamassa on kolmas kierros. Kaikki helsinkiläiset voivat jättää kehittämisehdotuksia. Niistä potentiaalisimmat etenevät äänestykseen, johon kaikki yli 12-vuotiaat kaupunkilaiset saavat osallistua. Sen jälkeen asukkaat ja kaupungin työntekijät kehittävät yhdessä suosituimpia, toteutukseen eteneviä ehdotuksia. OmaStadi-ehdotuksia on tehty yhteensä lähes kolme tuhatta, ja äänestäjiä on ollut lähes 100 000. Kaikkiaan toteutukseen on edennyt 119 hanketta, ja niihin on varattu noin 13 miljoonaa euroa.

Lähes puolet kaikista ehdotuksista on liittynyt ulkoiluun ja liikuntaan, mikä kertoo niiden merkityksellisyydestä ihmisille. Kaupunkilaisten toiveiden tynnyristä tuntuu löytyvän erityisesti saaristoon ja uintimahdollisuuksiin liittyviä ehdotuksia. Niitä on myös toteutettu, esimerkkeinä vaikkapa saariston sähköinen kutsuvenepalvelu, Vartiokylänlahden laituri ja liuta talviuintipaikkoja.

Kehittyvä instrumentti kaupungin työkalupakissa

Minttu Perttula kertoo osallistuvan budjetoinnin olevan kaupunkikehittäjän näkökulmasta todella palkitsevaa, joskaan ei aina ongelmatonta. Yksi haaste on ehdottajien pettyminen siihen, että toteutustapa ei täysin vastaa esitettyä toivetta. Esimerkiksi turvallisuus- ja vastuukysymykset eivät usein näy kaupunkilaisille, mutta kaupungille ne ovat iso asia ja määrittävä reunaehto. Onneksi yhteiskehittämisen avulla yleensä löytyy tyydyttävä kompromissi. Ehdotettujen palveluiden joukossa on myös sellaisia, joita kaupungin ei kannata itse järjestää, mutta niitä on saatu toteutettua yhteistyössä yritysten kanssa.

Ongelmakohtiin kuuluu myös suosittujen palveluiden jatkuvuus, sillä osallistuvan budjetoinnin hankerahoitusta riittää usein korkeintaan muutamaksi vuodeksi. Kuitenkin esimerkiksi liikennöinti Vartiosaareen on jatkunut tuen päättymisen jälkeen. Minttu Perttula toteaakin OmaStadi -hankkeiden olevan startteja, joista voi parhaimmillaan syntyä jatkuvaa toimintaa. Niiden avulla päästään nopeasti toteuttamaan ihmisten ideoita, joita monet ovat jo kannattaneet äänestämällä, joten rahat kohdentuvat toivottuun paikkaan ja ihmiset lähtevät liikkumaan.

Minttu Perttula suosittelee osallistuvaa budjetointia muidenkin kuntien työkalupakkiin, mutta sillä edellytyksellä että toiminta mitoitetaan realistisesti. Käytettävissä olevasta budjetista kannattaa viestiä kuntalaisille avoimesti, ja työhön tulee varata riittävästi henkilöstöresursseja. Tähän myös Helsinki aikoo jatkossa panostaa entistä enemmän. Minttu korostaa, että osallistuva budjetointi on heillä jatkuvasti kehittyvää, ja edellisistä kierroksista on saatu hyvää oppia. Aiemmin moni ehdotus on esimerkiksi liittynyt suppeammin tietyn alueen tai käyttäjäryhmän toiveisiin, mutta prosessin kehittymisen myötä toteutukset palvelevat yhä laajempia joukkoja. Alkavalla OmaStadi -kierroksella kaupunki pyrkii ohjaamaan konkreettisten asioiden, kuten ulkokuntosalien toivomisen lisäksi myös aineettomien palveluiden ehdottamiseen. Miten olisi esimerkiksi ulkokuntosalilta toiselle kiertävä personal trainer?

Yksi osallistuvan budjetoinnin hyödyistä kaupunkiorganisaatiolle on tieto siitä, mistä kaupunkilaiset ovat kulloinkin kiinnostuneita. Ehdotuskierroksilta kertyvä aineisto on tärkeä tietopankki, jota Helsingissä on tarkoitus käyttää myös perusrahoituksen piirissä olevan suunnittelutyön tukena.

Sora rahisee Mintun maastopyörän renkaissa, kun hän kiihdyttää takaisin töidensä pariin, innostamaan ihmisiä luontoon ja ulkoilemaan. Mintun mukaan ulkoiluun liittyvissä palveluissa on tunnistettu paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, ja niiden todellinen saavutettavuus vaatii eri tahojen yhteistyötä. Erilaisia hallinnollisia raja-aitoja tulisi yhä enemmän häivyttää, sillä niillä ei ole käyttäjille mitään merkitystä. Tässä myös pitkäjänteinen seudullinen luonnon virkistyskäytön verkostoyhteistyö on tärkeää ja tehokasta.