Teksti: Silva Sallamaa & Sini Veuro / Uuvi
Sipoon suunnasta on kantautunut niin paljon luontokohteiden saavutettavuuden parantamiseen liittyviä hyviä uutisia, että päätimme jututtaa aiheesta Sipoon kunnan elinkeinopäällikkö Katri Roivaista ja liikuntapalvelupäällikkö Katriina Sahalaa. Keskustelusta välittyi reipas tekemisen meininki ja ymmärrys siitä, että saavutettavuuden parantamiseen liittyvä työ vaatii taustatyötä ja pitkäjänteisyyttä.
Suosion kasvuun reagoitava
Sipoonkorven kansallispuiston vetovoimaisuus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina ja käyntimäärät ovat kasvu-uralla. Katri Roivainen kertoo, että kansallispuiston saavutettavuuden haasteisiin oli herätty jo aiemmin, mutta todellinen sysäys muutokselle tuli koronapandemian aiheuttaman ulkoilubuumin myötä. Kansallispuiston saavuttaminen muuten kuin autolla oli vaikeaa ja pysäköintipaikat olivat tupaten täynnä.
Kunta osti maapalan aivan suositun ravintola Tilan vierestä ja siihen rakennettiin Korvenportiksi nimetty pysäköintialue. Sen vetovoimaisuus kasvoi entisestään Metsähallituksen uudistettua läheisen Fiskträsk-järven virkistyskäyttöpalveluita. Korvenporttia on tarkoitus kehittää edelleen, ja kunta suunnittelee sinne mm. yritystoimintaa tukevia rakenteita. Korvenportin kehitystyön pohjalla on kunnan entisen yrityskoordinaattorin Anne Peltosen opinnäytetyö.
Korvenportin lisäksi Knutersintien varressa on rakennettu ja laajennettu muitakin pysäköintipaikkoja, ja näiden Metsähallituksen ja Sipoon kunnan tekemien uudistusten jälkeen Sipoonkorven pysäköintikapasiteetti on hyvällä tolalla.
Hop-On Hop-Off!
Katri Roivainen kertoo, että pysäköintialueiden kehittämisen lisäksi Sipoonkorven metsien siimekseen pääsy haluttiin mahdollistaa myös ilman omaa autoa. Sipoo ja Vantaa alkoivat yhdessä edistää Hop-On Hop-Off -bussilinjaa, ja ensimmäiset matkustajat pääsivät hyppäämään kyytiin vuonna 2021.
Bussilinjasta on haluttu tehdä palvelu, joka vastaisi mahdollisimman hyvin käyttäjien toiveita. Tähän tarvitaan paljon taustatyötä, jonka avuksi Sipoo on saanut myös hankerahoitusta Traficomilta. Linjan kehityksessä ovat olleet mukana kunnan ja Traficomin lisäksi Metsähallitus sekä HSL. Katri Roivainen kertoo, että hankkeen aikana opittiin paljon mm. matkustajille tehtyjen kyselyiden kautta. Hankkeessa paneuduttiin myös tehokkaisiin markkinointikeinoihin bussilinjan tunnettuuden lisäämiseksi.
Menneinä kesinä saatujen kokemusten ja matkustajien toiveiden pohjalta sekä linjan reittiin että aikatauluun on tehty muutoksia. Bussi kulki aluksi kesäkuukausina päivittäin, mutta nykyään vuorot on ajoitettu kansallispuiston ruuhkaisimmille hetkille, ja bussi liikennöi toukokuusta syyskuuhun viikonloppuisin. Viime kesänä uudeksi lähtöpysäkiksi tuli Mellunmäen metroasema, josta linja kulkee Sipoonkorpea viistäen Nikkilään, ja jatkaa sieltä Tikkurilaan. Bussilinjan matkustajamäärät ovat kasvaneet joka vuosi.
Mahdollisimman helppo pääsy bussilla Sipoonkorpeen on mukana oleville kunnille periaatteellisesti tärkeää, ja siksi sitä tuetaan. Lipun hinta on haluttu pitää edullisena, jotta esimerkiksi monilapsisen perheen on mahdollista saapua bussilla puistoon. Katri Roivaisen mukaan on mahtava juttu, että linja löytyy nykyään HSL:n Reittioppaasta. Tulevaisuudessa tavoitteena siintää linjan pääsy HSL:n ajamaksi.
Tällä hetkellä bussilinjan kehittämisessä panostetaan yhä enemmän markkinointiin ja tunnettuuteen. Katri Roivainen iloitsee, että Helsingin kaupunki on liittynyt mukaan markkinointiyhteistyöhön. Helsingin kaupungin soittama pasuuna kuuluu kauas, ja sen saaminen mukaan orkesteriin voimistaa viestiä entisestään.
Saariston esteettömyyttä parantamaan
Sipoo on luontokohteiden suhteen monipuolinen kunta, sillä kansallispuiston lisäksi sen laajassa saaristossa on useita virkistysalueita. Liikuntapalvelupäällikkö Katriina Sahala kertoo saaristokohteiden saavutettavuuteen liittyvän kehittämistyön viimeaikaisista askelista ja tulevista suuntaviivoista. Satsausten tukena on ollut niin Aluehallintoviraston avustusta kuin kunnan omien varojen suuntaamista merelle. Vuonna 2023 saaristo oli teemana myös osallistuvan budjetoinnin #MunSipoo -ohjelmassa, jossa kuntalaiset pääsivät ideoimaan ja äänestämään ehdotuksia saariston viihtyisyyden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi. Näiden hankkeiden myötä kunta kehittää muun muassa laitureita ja tulipaikkoja. Lisäksi Sipoo kannustaa asukkaitaan yhteisövenetaksi Boutin kippareiksi, mikä voisi osaltaan parantaa saariston saavutettavuutta.
Tärkeäksi Sipoon saariston saavutettavuuden näkökulmaksi on nostettu esteettömyys, jota edistetään luonnonoloiltaan sopivimmalla kohteella eli Norrkullalandetin saaressa. Katriina Sahala toteaa, että Paralympiakomitealta tilattu esteettömyyskartoitus oli kehittämisen kannalta avainasemassa. Se toimii selkeänä ohjenuorana, jota seuraamalla kehitystyö etenee askelittain oikeaan suuntaan. Ensimmäisenä konkreettisena uudistuksena Norkullalandetiin on valmistunut esteetön käymälä, ja seuraavana työlistalla on esteettömän tulipaikan rakentaminen. Kehittämisessä huomioidaan myös näkövammaiset, mikä näkyy esimerkiksi käymälän aurinkokennoilla toimivan valaistuksen muodossa.
Norrkullalandetin esteettömässä saavutettavuudessa ei tähdätä korkealle, eli saaren näkötornista ei ole tarkoitus tehdä esteetöntä — mutta sitäkin laajemmalle. Katriina Sahala visioi esteettömyyden jatkuvan aina yhteysaluksen lähtölaiturilta kahvilaan saakka ja kaikkeen siinä välillä. Myös saareen kulkevan yhteysaluksen seuraavan kilpailutuksen kriteereissä esteettömyys tullaan huomioimaan.
Katria ja Katriinaa kuunnellessa herää toiveikas olo. Asioiden huolellisella taustoituksella, selkeällä suunnitelmalla ja pitkäjänteisellä etenemisellä on mahdollista saada paljon aikaan. Sipoo on pieni kunta, mutta yhteistyössä muiden kanssa sen on mahdollista edistää mahdollisimman monien pääsyä ulkoilemaan upeaan luontoon.
