Alueen pinta-ala
57 hehtaaria (koostuu Uuvin ja Metsähallituksen alueista)
Merikarttasarja
A 623
Osoite
Porvoo
Palvelut
infotaulu, tulipaikkoja, käymälöitä, laituri, kiinnitysrenkaita, kiinnityspoijuja
Pirttisaari sijaitsee Porvoon saaristossa, noin 10 kilometrin päässä mantereesta. Se on monipuolinen retkikohde, jonne pääsee paitsi omalla veneellä myös yhteysaluksella Sipoon Kalkkirannasta.
Pirttisaaressa on sekä Uuvin että Metsähallituksen hallinnoimia alueita. Yhdessä ne muodostavat virkistys- ja luonnonsuojelualuekokonaisuuden, joka koostuu hienoista maisemista, monipuolisesta luonnosta sekä arvokkaasta sotahistoriallisesta kulttuuriperinnöstä mm. vanhoine puolustusrakenteineen ja tykkiasemineen. Pirttisaaressa rehevät metsät vaihtuvat rantaviivaa myötäileviin laakeisiin kallioalueisiin sekä etelänpuoleisiin, korkeisiin kalliojyrkänteisiin, jotka tarjoavat ainutlaatuisia maisemaelämyksiä.
Koko saari on nähtävyys jo itsessään. Virkistysalueen ulkopuolella sijaitseva Byvikenin alue pihapiireineen ja kärrypolkuineen on omaleimainen saaristolaismaisema, jossa on ympärivuotista asutusta. Kylä kuuluu Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastajayhdyskuntiin, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Pirttisaaren kallioilla voi paistatella auringossa avaran taivaan alla, mutta meren äärelle kannattaa lähteä myös vaikkapa silloin, kun merisumu syksyisenä päivänä peittää rantaviivaa samettiseen vaippaansa ja vain lintujen äänet kuuluvat hiljaisuudessa.
Tulenteko on sallittu ainoastaan erikseen osoitetuilla rakennetuilla tulipaikoilla. Metsä- ja ruohikkopalovaaran aikaan tulenteko on kokonaan kielletty.
Koirat ja muut lemmikit on pidettävä kytkettyinä.
Pirttisaari sijaitsee Porvoon saaristossa, noin 10 kilometrin päässä mantereesta. Se on monipuolinen retkikohde, jonne pääsee paitsi omalla veneellä myös yhteysaluksella Sipoon Kalkkirannasta.
Pirttisaaressa on sekä Uuvin että Metsähallituksen hallinnoimia alueita. Yhdessä ne muodostavat virkistys- ja luonnonsuojelualuekokonaisuuden, joka koostuu hienoista maisemista, monipuolisesta luonnosta sekä arvokkaasta sotahistoriallisesta kulttuuriperinnöstä mm. vanhoine puolustusrakenteineen ja tykkiasemineen. Pirttisaaressa rehevät metsät vaihtuvat rantaviivaa myötäileviin laakeisiin kallioalueisiin sekä etelänpuoleisiin, korkeisiin kalliojyrkänteisiin, jotka tarjoavat ainutlaatuisia maisemaelämyksiä.
Koko saari on nähtävyys jo itsessään. Virkistysalueen ulkopuolella sijaitseva Byvikenin alue pihapiireineen ja kärrypolkuineen on omaleimainen saaristolaismaisema, jossa on ympärivuotista asutusta. Kylä kuuluu Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastajayhdyskuntiin, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Pirttisaaren kallioilla voi paistatella auringossa avaran taivaan alla, mutta meren äärelle kannattaa lähteä myös vaikkapa silloin, kun merisumu syksyisenä päivänä peittää rantaviivaa samettiseen vaippaansa ja vain lintujen äänet kuuluvat hiljaisuudessa.
Huom! Lerviksuddenin tulenjohtotornin ympäristössä on lasinsiruja, ja roskaa ja tornin lähettyvillä liikkuessa pitää olla erityisen varovainen. Tornissa on tehty ilkivaltaa ja aluetta siivotaan.
Tietoa retkikohteesta
Saareen (Pirttisaari/Pörtö) kulkee päivittäinen yhteysalusliikenne Sipoon Kalkkirannasta, jonne pääsee HSL:n bussilla. Kalkkirannassa pysäköinti on maksullista.
Yhteysaluksella saapuvien kannattaa jäädä pois Byvikenin Koululaiturilla, josta on alle kilometrin kävelymatka ulkoilualueelle. Koulurakennus on yksityisessä omistuksessa. Reitit yhteysaluslaitureilta virkistysalueelle hipovat pirttisaarelaisten taloja ja pihapiirejä, joten niillä on syytä liikkua paikallisten asukkaiden rauhaa kunnioittaen. Yhteysaluksesta voi myös tiedustella kyytiä Svartvikenin retkisatamaan asti.
Veneellä rantautuminen onnistuu parhaiten Svartvikenin lahden laituriin, jossa on syvyyttä isommillekin köliveneille. Laituri on alun perin rakennettu armeijan merikalustolle. Laituri on suojaisa ja suosittu veneilijöiden keskuudessa, ja sen läheisyydestä löytyvät tulipaikka sekä käymälä. Melojille löytyy hiekkapoukamista hyviä rantautumispaikkoja sekä Svartvikenin tuntumassa että Lervikenissä. Svartvikenin lahden pohjukassa oleva entisen merivartioaseman laituri on tätä nykyä yksityisomistuksessa.
Sekä Koululaiturin yhteysaluslaiturista että Svartvikenin lahden laiturista pääsee kärryteitä pitkin saaren eteläisimpään osaan, Lerviksuddeniin, jonka kallioilta avautuvat avarimmat merinäkymät. Sieltä löytyvät myös keittokatos ja käymälä.
Pirttisaaren virkistysalueella ei ole kaivoa, joten retkeilijöiden on kannettava mukanaan oma juomavetensä.
Esteettömyys
Pirttisaarella ei ole varsinaisia esteettömiä palveluita. Saaren pääväylät ovat kuitenkin helppokulkuisia, joten lastenrattaiden kuljettaminen ja pyörätuolilla liikkuminen onnistuu hyvin vaikkapa Lerviksuddenin keittokatokselle ja sen viereisille laakeille kallioille asti. Kalliot ovat liukkaita etenkin sadesäällä.
Yhteysalus ei ole esteetön.
Lisätietoa
Pirttisaaren Byviken ja sen ympärille piirtyvät vanhat rakennukset venevajoineen ja laitureineen edustavat jo harvinaiseksi käynyttä Uudenmaan saariston perinnemaisemaa.
Pirttisaaressa on ollut pysyvää asutusta 1700-luvulta saakka. Ensimmäiset Pirttisaareen tulijat olivat kalastajia, sitten saapuivat tullimiehet ja luotsit. Svartvikenin tulliasema toimi saarella vuodesta 1868 aina 2000-luvulle asti. Pirttisaaressa pitkään toiminut merivartioasema siirrettiin mantereelle vuonna 2011.
Mullistavin muutos Pirttisaaren ja sen asukkaiden elämässä lienee tapahtunut, kun saari toisen maailmansodan aikana linnoitettiin Suomenlahden puolustustukikohdaksi. Linnoitettu alue oli 50 vuoden ajan ulkopuolisilta suljettu, joka avautui yleisölle vasta 2000-luvun alkupuolella. Linnoitteista on edelleen jäljellä kolme tykkiasemaa, bunkkereita ja tulenjohtotorni. Nämä kiinnostusta herättävät rakenteet luokitellaan sotahistoriallisiksi muistomerkeiksi.
Ulkoilualueen kallioilta voi kiikaroida etelässä häämöttävää Söderskärin majakkaa, jonne järjestetään retkiä mantereelta käsin. Korkealta Korsbergetin kallioilta löytyy myös 1800-luvulta peräisin oleva puuristi, joka on pystytetty hukkuneen kalastajapojan muistoksi.
