Tietoa retkeilijälle

Saareen (Pirttisaari/Pörtö) kulkee päivittäinen yhteysalusliikenne Sipoon Kalkkirannasta, jonne pääsee myös bussilla.

Yhteysaluksella saapuvien kannattaa jäädä pois Kylälahden koulurannan laiturilla, josta on alle kilometrin kävelymatka virkistysalueelle. Koulurakennus on nykyisin yksityisessä omistuksessa, joten pihapiiriin ei voi jäädä oleilemaan. Reitit yhteysaluslaitureilta virkistysalueelle hipovat pirttisaarelaisten taloja ja pihapiirejä, joten niillä on syytä liikkua paikallisten asukkaiden rauhaa kunnioittaen. Huom! Pirttisaaren virkistysalueella ei ole kaivoa, joten retkeilijöiden on kannettava mukanaan oma juomavetensä.

Veneellä rantautuminen onnistuu parhaiten Svartvikenin lahden laituriin, jossa on syvyyttä isommillekin köliveneille. Laituri on alun perin rakennettu armeijan merikalustolle. Pirttisaaren laituri on suojaisa ja suosittu veneilijöiden keskuudessa, ja sen läheisyydestä löytyvät tulipaikka sekä käymälä. Melojille löytyy hiekkapoukamista hyviä rantautumispaikkoja sekä Svartvikenin tuntumassa että Lervikenissä. Svartvikenin lahden pohjukassa oleva entisen merivartioaseman laituri on tätä nykyä yksityisomistuksessa.

Sekä yhteysaluslaitureilta että Svartvikenin lahden laiturista pääsee kärryteitä pitkin saaren eteläisimpään osaan, Lerviksuddeniin, jonka kallioilta avautuvat avarimmat merinäkymät. Sieltä löytyvät myös keittokatos ja käymälä.

Esteettömyys

Pirttisaaren yhteysalus ei ole esteetön. Saaren pääväylät ovat kuitenkin helppokulkuisia, joten lastenrattaiden kuljettaminen ja pyörätuolilla liikkuminen onnistuu hyvin vaikkapa Lerviksuddenin keittokatokselle ja sen viereisille laakeille kallioille asti. Kalliot ovat liukkaita etenkin sadesäällä.

Lisätietoa

Saaren kokonaispinta-ala on noin 150 ha, josta suurin osa on yksityisomistuksessa. Pirttisaaren Kylälahti ja sen ympärille piirtyvät vanhat rakennukset venevajoineen ja laitureineen edustavat jo harvinaiseksi käynyttä Uudenmaan saariston perinnemaisemaa.

Pirttisaaressa on ollut pysyvää asutusta 1700-luvulta saakka. Ensimmäiset Pirttisaareen tulijat olivat kalastajia, sitten saapuivat tullimiehet ja luotsit. Svartvikenin tulliasema toimi saarella vuodesta 1868 aina 2000-luvulle asti. Pirttisaaressa pitkään toiminut merivartioasema siirrettiin mantereelle vuonna 2011.

Mullistavin muutos Pirttisaaren ja sen asukkaiden elämässä lienee tapahtunut, kun saari toisen maailmansodan aikana linnoitettiin Suomenlahden puolustustukikohdaksi. Linnoitettu alue oli 50 vuoden ajan ulkopuolisilta suljettu, joka avautui yleisölle vasta kymmenisen vuotta sitten. Linnoitteista on edelleen jäljellä kolme tykkiasemaa, bunkkereita ja tulenjohtotorni. Nämä kiinnostusta herättävät rakenteet kuuluvat puolustusvoimille, mutta ne luokitellaan sotahistoriallisiksi muistomerkeiksi.

Ulkoilualueen kallioilta voi kiikaroida etelässä häämöttävää Söderskärin majakkaa, jonne järjestetään retkiä mantereelta käsin. Korkealta Korsebergetin kallioilta löytyy myös 1800-luvulta peräisin oleva puuristi, joka on pystytetty hukkuneen kalastajapojan muistoksi.

Pirttisaaren virkistysalue kuuluu Uuvin luontopääkaupunkikohteisiin.