Teksti: Sini Veuro & Silva Sallamaa / Uuvi
Lohjalla on noin kaksisataa järveä, joista tunnetuin on Uudenmaan suurin järvi Lohjanjärvi. Ne ovat valtava vetovoimatekijä, jotka houkuttelevat niin kuhan kalastajia, melojia kuin mökkilaiturien päässä pötköttelijöitä. Lohja keikkuukin listan kärkipäässä, kun tarkastellaan vapaa-ajanasuntojen määrää suomalaisissa kunnissa. Vapaa-ajanasukkaiden ja matkailijoiden houkuttelun lisäksi järvet luovat elämänlaatua vakituisille asukkaille. Järvet istuvat syvällä lohjalaisessa identiteetissä, ja myös kaupunki haluaa panostaa tulevaisuudessa yhä enemmän järvien saavutettavuuteen. Kuulimme uunituoreesta Lohjan järviohjelmasta, ja tapasimme sen tiimoilta Lohjan kaupungin projektikoordinaattori Meeri Hartosen.
Ajatus Järviohjelmasta kytkeytyy Lohjan imagoon järvikaupunkina. Ohjelmaa laadittaessa on kartoitettu järviin liittyviä tapahtumia ja palveluita, tarkasteltu järvien ekologista tilaa, ja tunnistettu niiden merkitystä lohjalaisille. Viimeksi mainittua tukee Lohjan Museon Samassa veneessä -hanke, joka syventää näkemystä lohjalaisten suhteesta lähivesistöihinsä ja alueen järvien merkitystä paikallisidentiteetille.
Potkukelkoista paatteihin
Kaupunki ei pysty edistämään Järviohjelman kaikkia toimia heti ja yhtäaikaisesti, vaan tekemistä on priorisoitu mukana olevien tahojen toiveiden mukaisesti. Ensimmäisenä toimenpidelistalla ovat Aurlahden kehittäminen ja sieltä yhteyksien luominen Lohjanjärven saariin kuten Uuvin Ollisaareen. Lohjanjärven talvikäyttöön on jo panostettu poikkeuksellisen paljon. Rannalla on muutamana vuonna ollut tarjolla potkukelkkoja kaupunkilaisten iloksi. Ihmiset ovat saaneet reippailla niillä pitkin järven jäätä ja huollettua jäärataa. Nyt samanlaista ketteryyttä järvellä liikkumiseen halutaan lisätä sulan veden kaudelle. Puhetta on ollut esimerkiksi yhteiskäyttöveneistä ja vesitakseista.
Prioriteettilistalla on korkealla sijalla myös järviin liittyvien palveluiden koottu viestintä – oli se sitten paperiesite, digitaalinen kartta tai jokin portaali. Tärkeimpiin aloitettaviin toimiin kuuluu myös järviin päätyvien ravinnepäästöjen hillitseminen ja hulevesien oikeanlainen hallitseminen. Lisäksi toteutettavien toimien listalla on pieniä rantojen viihtyisyyttä lisääviä asioita, kuten penkkejä ja riippumattoja, joiden odotetaan nousevan esiin osallistuvan budjetoinnin toiveissakin.
Perkuujätteistäkin voi syntyä yhteishenkeä
Kun Meeri Hartonen kertoilee Järviohjelman tekemisestä, kaikesta huokuu yhdessä tekemisen henki. Jos yksi keksii, että kalastajien toive keskitetystä saaliin perkauspaikasta olisi toteuttamisen arvoinen toive, yhdistää toinen siihen ajatuksen, että se kannustaisi heitäkin, jotka eivät niin kalasta, tarttumaan vapaan. Kolmas toteaa, että järven ekologinen tila paranisi, kun särkikaloja saataisiin vedestä ylös. Ja neljäs keksii, että Martatkin voisi pyytää mukaan opettamaan perkaustaitoja aloittelijoille.
Samassa hengessä toteutettiin talvella yhteinen laskiaistapahtuma, jossa hyödynnettiin muun muassa Lohjanjärven jäärataa. Mukana oli useita eri toimijoita, joten järjestämisurakka ei langennut liian suurena kenenkään harteille, ja tapahtumasta aiotaan tehdä vuotuinen perinne. Lohjalaiset tuntuvat innostuvan yhteisestä tekemisestä, jonka Meeri Hartonen arvioi myös sitovan kuntaliitosten kautta suurentunutta Lohjaa yhteen.
Meeri Hartosella on henkilökohtainen side Lohjanjärveen, vaikka hän ulkopaikkakuntalainen onkin. Taannoinen perheen kanssa Aurlahden rannalla vietetty mukava kesäpäivä sai silmät aukeamaan Lohjan suhteen ja hän päätti katsastaa, olisiko kaupungissa sopivia töitä tarjolla. Ja niitähän oli! Meeri kokee tekevänsä merkityksellistä työtä tärkeiden asioiden parissa ja arvostaa oman työnsä monipuolisuutta. Haastattelupäivän aikana hän on ehtinyt jo pohtia energian säästöä päiväkotilaisten kanssa, uusia kierrätysjärjestelmiä sekä kertoilemaan Järviohjelmasta ja Lohjan järvien vetovoimasta.
