Teksti: Mikael Avellan / Uuvi
Eväiden nauttiminen tulen äärellä on monelle retken kohokohta ja osalle retkeilijöistä suurin syy lähteä luontoon. Tulen tekemiseen liittyy pieni puuhastelu, jonka lopputuloksena on lämmin ruoka ja hyvä mieli. Tuli lämmittää ruoan lisäksi myös sen valmistajan, mikä voi olla hyvinkin mieleistä, aina kun ei ole kesä, tyyntä ja + 25 °C. Lempeän savun tuoksu retkeilyvaatteissa kotiin saavuttaessa vahvistaa muiston mukavasta retkestä.
Retkeilijä ajattelee tulia tehdessään harvemmin polttopuuhuollon työvaiheita ja kustannuksia. Palveluntuottajan näkökulmasta polttopuuhuolto on kuitenkin iso kustannuserä. Jopa niin iso, että siitä luopumista voi joutua harkitsemaan. Silloin säästetään toki, mutta millä hinnalla? Kävijätyytyväisyys laskee ja retkikokemus latistuu. Käynnin koetut hyvinvointivaikutukset pienenevät. Polttopuuhuolto vaikuttaa myös tulipaikkojen lähipuustoon, josta makkaranpaistajat etsivät korvaavuutta tyhjyyttään ammottavalle halkovajalle.
Polttopuuhuollon lopettamista parempi vaihtoehto on tehostaminen. Palveluntuottajan on mietittävä laajasti, mitkä ovat ne tekijät, jotka vaikuttavat huoltoon. Mistä hankitaan polttopuut, kuinka isoissa erissä, millä kalustolla? Kuinka iso puuvaja on, missä se sijaitsee, millä kalustolla sinne pääsee ja miten sitä täytetään?
Uuvin rakennemallisto uusittiin 2019 Aalto-yliopiston opiskelijan Leonard Josephyn lopputyönä. Yhteistyössä Uuvin kanssa syntyi puuvaja liukuvalla katolla. Myöhemmin saaristoon on suunniteltu samanlainen puuvaja pois nostettavalla katolla. Uusia puuvajoja tehdään Uuvin alueille, kun tulipaikkoja uusitaan.
Aiemmin pieniin puuvajoihin tai pressun alle vietiin muutama irtokuutio klapeja mönkijällä ja vaunulla. Huolto oli työlästä, pressun alla olevat polttopuusäkit näyttivät rumilta ja puuvaja pääsi aika ajoin tyhjentymään pienen kokonsa takia. Uudet vajat täytetään katon kautta esimerkiksi traktorilla tai lautan tavaranosturilla. Näin huoltoon liittyvä käsityön määrä on lähes olematonta. Vajaan mahtuu kerralla 15 m³ irtoklapeja, joten niitä riittää paremmin myös sesonkina eikä täydennystarvetta ole usein. Alueilla ei myöskään tarvita enää välivarastoja polttopuille. Lisäksi polttopuusäkit saadaan heti uusiokäyttöön. Näillä toimenpiteillä on saatu aikaan tuhansien eurojen ja lukuisten työtuntien säästöjä, sekä kävijöille laadukkaampaa palvelua.
Ratkaisiko katosta avautuva vaja kaikki polttopuuongelmat? Ei suinkaan! Palveluntarjoajan täytyy huomioida myös polttopuumenekki, johon vaikuttavat klapien laadun lisäksi tulisija ja käyttäjien tiedot tulenteosta. Uuvi suosii koivuklapeja, koska ne palavat pitkään, eivät juurikaan kipinöi ja tuohesta saa hyvää sytykettä. Uuvin tulisijassa pienellä määrällä polttopuuta pärjää hyvin ja muutamalla klapilla saa koko seurueen makkarat paistettua. Lisäksi tulisija on kestävä ja helppokäyttöinen ja ilmeisen toimiva, sillä Uuvi saa usein kyselyitä, mistä niitä voi hankkia.
Alueilla käydessä havaitsee usein, että retkeilijät kantavat sylin täydeltä klapeja tulipaikalle. Makkarat lämmitetään valtavan roihun liekeillä nokisiksi ja pois lähtiessä sitten mietitään, että mitä tulisi tehdä hienolle hiillokselle? Liiallisen polttopuiden käytön välttämiseksi on olemassa lääke: opastus ja viestintä! Tietoa tulipaikalla toimimisesta täytyy olla helposti saatavilla sekä paikan päällä että verkossa.
Näillä eväillä polttopuupalveluista tulee kehuja ja kustannukset pysyvät maltillisina!
Tekstin on kirjoittanut Uuvin maastomestari Mikael Avellan, jolle on työssään tärkeää rakentaa kestäviä ja toimivia virkistyspalvelurakenteita.
