Teksti: Anne Rautianen
Kaupunkien kasvaessa lähimetsät ovat yhä useammalle asukkaalle ensisijainen luontokosketus ja tärkeä hyvinvoinnin lähde. Kaupunkien laajentuminen ja tiivistyminen kuitenkin haukkaa osan kaupunkimetsistä, jotka pienenevät ja pirstoutuvat. Samalla virkistyskäytön kysyntä kasvaa ja lähimetsät ovat yhä alttiimpia kulumiselle. Onnistunut kaupunkimetsien hoito tarkoittaakin tasapainoa luonnon monimuotoisuuden ja ihmislähtöisen näkökulman huomioimisessa. Luonnonvarakeskuksen Virkku-hanke tarttuu tähän haasteeseen. Hankkeessa tutkitaan kaupunkimetsien kulumista ja ihmisten virkistyskokemuksia monimuotoisuudeltaan erilaisissa metsäympäristöissä.
Miten kaupunkimetsä kuluu?
Virkistyskäyttö kuluttaa väistämättä kasvillisuutta. Virkku-hankkeen tutkimuksen mukaan suuremmissa kaupungeissa metsät olivat keskimäärin kuluneempia kuin pienemmissä kaupungeissa. Kuluneisuus oli hillitympää laajemmilla metsäalueilla kuin pienissä metsäsaarekkeissa. Kun väestöntiheys kasvoi riittävän suureksi, ei lähimaiseman suurempi metsäisyyskään riitä suojaamaan metsää kulutukselta.
Kuluminen oli voimakkainta metsien sisäosissa. Paikallisesti metsän rakenne, kuten tiheä puusto, vesakko tai maalahopuut, saattoivat hillitä kulumista. Reunojen kulumista ehkäisi osaltaan luontainen vesakoituminen ja siitä johtuva vaikeakulkuisuus.
Viihtyisä metsä
Virkku-hankkeen haastattelututkimukseen osallistuneet kokivat sekametsät elinvoimaisempina, lajistoltaan rikkaampina, turvallisempina ja voimaannuttavampina kuin kuusivaltaiset metsät.
Osallistujat kokivat lahopuustoiset metsät luonnollisina, rauhoittavina ja miellyttävinä, vaikka ne saattoivat olla vaikeakulkuisia. Kuollut puu metsässä ei siis häirinnyt osallistujia.
Suunnittelu avainasemassa
Virkku-hankkeen tulokset osoittavat, että monimuotoiset, sekapuustoiset metsät tuottavat eniten hyvinvointihyötyjä ja ovat asukkaille arvokkaimpia. Samalla on tunnistettava, että juuri nämä metsät sijaitsevat usein suurimman käyttöpaineen alla. Kestävä kaupunkimetsien suunnittelu edellyttää siksi sekä monimuotoisuuden turvaamista että kuluneisuuden hallintaa esimerkiksi ohjaamalla kulkua polkuverkostolla ja huolehtimalla metsien saavutettavuudesta eri alueilla.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Aku Korhonen kertoi elokuisessa Uuvin Ulkoiluverstaassa kahdesta Virkku-hankkeessa tehdystä tutkimuksesta. Ympäröivän asutustiheyden vaikutukset metsäalueiden kulumiseen –tutkimuksen tulokset on jo julkaistu ja monimuotoisuutta ja virkistyskokemusta vertaileva haastattelututkimus julkaistaan myöhemmin. Ulkoiluverstas on osa Uuvin koordinoiman Uudenmaan ulkoiluverkoston toimintaa.
